AGI tulee – Näin yleinen tekoäly mullistaa liiketoiminnan (osa 1)

Artificial General Intelligence (AGI), suomeksi yleinen tekoäly, tarkoittaa tekoälyä, joka kykenee suorittamaan lähes mitä tahansa inhimillistä älykkyyttä vaativia tehtäviä. Toisin kuin nykyinen generatiivinen tekoäly, AGI ymmärtää tietoa aidosti ja kykenee itsenäisesti ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta.

Yleisen tekoälyn tuloa on ennustettu jo pitkään, mutta viimeisten kehitysaskelien jälkeen sen toteutuminen on ennustettu tapahtuvan seuraavien viiden vuoden aikana. On jopa puhuttu ensimmäisten AGI-sovellusten näkevän päivänvalon jo vuonna 2026. Tämä kehitys tulee mullistamaan yritysten toimintakenttää radikaalisti – ei enää pelkästään automatisoimalla yksittäisiä tehtäviä, vaan muokkaamalla liiketoimintamalleja, johtamista, kilpailutilannetta ja työelämää perustavanlaatuisesti.

Yleinen tekoäly herättää sekä innostusta että huolta

Yleinen tekoäly herättää samaan aikaan niin innostusta kuin huoltakin. Sen ennakoidaan tuovan valtavia tehokkuus- ja innovaatiomahdollisuuksia. Samalla siihen liittyy suuria epävarmuuksia, kuten eettisiä kysymyksiä ja vaikutuksia työpaikkoihin. Tämän takia yritysten tulisi valmistautua yleisen tekoälyn tulemiseen juuri nyt.

Seuravaksi tarkastelen, millaisia strategisen tason muutoksia, uhkia ja mahdollisuuksia AGI:n odotetaan tuovan yrityksille seuraavien vuosien aikana. Erityisesti suuria muutoksia on odotettavissa markkinoinnin, konsultoinnin ja viestinnän kaltaisilla aloilla, mutta opit soveltuvat laajasti toimialasta riippumatta.

Vaikutukset liiketoimintamalleihin ja strategioihin

Viimeaikainen kehitys osoittaa, että liiketoiminnassa ainoa pysyvä asia on muutos. Yleinen tekoäly ei tee tässä poikkeusta. Sen myötä yritysten liiketoimintamallit ja strategiat tulevat saamaan paljon päivityksiä ja muutoksia. Kun tekoälyjärjestelmät voivat päätellä, oppia ja sopeutua reaaliajassa monimutkaisiin tilainteisiin, niin ne avaavat kokonaan uusia mahdollisuuksia päätöksenteossa, automaatiossa ja innovaatioissa.

AGI pystyy käsittelemään valtavia tietomääriä sekunneissa ja tunnistamaan kaavoja, jotka saattavat jäädä analyytikoilta huomaamatta. Se voi tuottaa oivalluksia, joista aiemmin saatettiin maksaa konsulttiyhtiöille miljoonia. Strategiat voivat jatkossa pohjautua jatkuvaan, dynaamiseen datatietämykseen sen sijaan, että päätöksiä tehtäisiin pelkän historian tai intuition varassa.

Yleinen tekoäly kykenee optimoimaan toimintoja täysin autonomisesti reaaliajassa. Tälloin operointi ei ole ainoastaan tehokkaampaa, vaan se mahdollistaa kokonaan uusia liiketoimintamalleja, jotka ovat ihmisten rajallisille resursseille mahdottomia.

Suurin hyöty AGI:n soveltamisessa ei välttämättä tule siitä, että kone korvaa ihmisen, vaan siitä miten ihminen kykenee muodostamaan sen avulla uusia toimintamalleja. Tuloksia saavutetaan, kun organisaatiot yhdistävät ihmisten vahvuudet yleisen tekoälyn kyvykkyyksiin. Tekoäly toimii tälloin aitona ”kollegana” (Copilot!) päätöksenteossa.

Yleinen tekoäly kykenee myös mahdollistamaan mullistuksen asiakaskokemuksessa. Asiakkaille voidaan tarjota aidosti yksilöllisiä tuotteita ja palveluja skaalautuvasti massoille. Hyperpersoonallisten tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen massoille tulee mahdolliseksi murto-osalla niistä kustannuksista, jotka niihin nyt menee. Mitä tämä tulee tarkoittamaan luksustuotteille? Asiakassuhteet tulevat muuttumaan transaktionaalisista henkilökohtaisemmiksi.

Ennen kaikkea yleinen tekoäly tulee määrittämään uudelleen, miten yritykset toimivat. Sen vaikutukset tullaan näkemään strategiasta asiakaskokemukseen ja organisaatiorakenteisiin asti. Yritysten on varauduttava siihen, että vanhat oletukset tehokkuudesta, skaalaedusta tai jopa toimialan rajoista voivat muuttua merkittävästi.

Uhat ja epävarmuudet

Mahdollisuuksien lisäksi yleinen tekoäly tuo mukanaan joukon strategisia uhkia ja epävarmuustekijöitä. Nämä liittyvät erityisesti siihen, miten organisaatioita johdetaan, miten kilpailuympäristö muuttuu ja miten henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset hallitaan.

Johtaminen. Tekoälyn hyödyntäminen on strateginen päätös, joka vaikuttaa syvällisesti organisaation kulttuuriin, toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Yleisen tekoälyn mahdollistamien analyysien ja suositusten hyväksikäyttö vaatii kokonaan uutta osaamista: on osattava esittää oikeita kysymyksiä, tulkita tekoälyn antamia vastauksia kriittisesti ja yhdistää ne inhimilliseen harkintaan.

Organisaatioiden rakenteita ja vastuita on arvioitava uudelleen. AGI saattaa hoitaa monia perinteisiä esimiestehtäviä (kuten projektien johtamista) tehokkaammin kuin ihminen. Organisaatioiden hierarkiat voivat madaltua, kun keskijohdossa ei enää tarvita niin paljon ihmisiä. Johtajien on kehitettävä omaa osaamistaan tekoälyn aikakaudelle sopivaksi: teknologian ymmärrystä, muutosjohtamista sekä kykyä luoda ympärilleen kulttuuri, jossa ihminen ja tekoäly toimivat rinnakkain.

Kilpailukyky. Yritysten välinen kuilu kasvaa nopeasti sen perusteella, miten ketterästi ne omaksuvat uuden teknologian. AGI:n mahdollisuuksiin ensimmäisinä tarttuvat organisaatiot voivat saavuttaa ratkaisevan kilpailuedun. Markkinadynamiikka voi myös muuttua merkittävästi. Suurten yritysten skaalaetu pieniin verrattuna menettää merkitystään, jos pienemmät toimijat pystyvät innovoimaan ja toimimaan tehokkaammin tekoälyn avulla. Toimialojen rajat ovat suurten muutosten edessä. Kun yritys on ottanut menestyksekkäästi käyttöön yleisen tekoälyn, niin se voi entistä ketterämmin laajentaa toimintaansa aivan toiselle alalle. Teknologian alalla toimiva yritys voi esimerkiksi löytää yllättäviä sovellutuksia finanssi- tai terveyssektorin alueelta.

AGI-teknologia voi myös kasautua harvojen jättiläisten käsiin. Tällainen keskittyminen olisi kilpailukyvyn kannalta suoranainen haaste: jos yritys tulee täysin riippuvaiseksi ulkopuolisesta AGI-palveluntarjoajasta, se altistuu sekä taloudelliselle että strategiselle riskille. Organisaatioiden tulisi tämän takia pohtia, kehittävätkö ne tekoälyosaamista talon sisällä vai strategisten kumppanuuksien kautta. Uhkana on jäädä passiiviseksi teknologian käyttäjäksi samalla kun tekoälyn valta keskittyy harvoille.

Henkilöstö. Ehkä eniten huolestuneita on tällä hetkellä tavallisen henkilöstön keskuudessa. Yleisen tekoälyn vaikutusta työmarkkinoihin voidaan kuvata kliseisesti kaksi teräiseksi miekaksi – toisaalta luvassa on valtavia tuottavuusloikkia, mutta toisaalta riski laajamittaisista työpaikkojen katoamisesta on todellinen. AGI:n myötä myös asiantuntija-ammatit ovat uhattuina. Kokonaisia toimialoja on riskissä häiriintyä: asiakaspalvelussa älykkäät chatbotit voivat hoitaa tehtäviä ihmismäisellä tasolla, mikä uhkaa globaalisti miljoonia tukipalveluissa työskentelevien työtä. Logistiikassa ja kuljetuksessa itseajavat kulkuneuvot tekevät lukemattomista kuskeista työttömiä. Taloushallinnossa, lakipalveluissa tai lääketieteellisessä diagnostiikassa toimivat voivat nähdä työnsä korvattavan tekoälyllä.

Toinen keskeinen uhka on osaamisvaje. Mikäli henkilöstön taitoja ei kehitetä teknologian tahtiin, yrityksillä on edessään kasvava kuilu käytettävissä olevan ja tarvittavan osaamisen välillä. Mutta samalla, kun osa toimista automatisoidaan, niin nousee uusia rooleja ja mahdollisuuksia. Yleisen tekoälyn myötä kehittäjien, kouluttajien ja valvojien rooli kasvaa entisestään. AGI tarvitsee edelleen ihmisiä huolehtimaan käytön suuntaviivoista, eettisyydestä ja optimoinnista. Kun rutiinit tullaan hoitamaan koneellisesti, niin suunnittelijoiden, innovaatoreiden, terapeuttien ja muiden ihmiskeskeisten osaajien merkitys korostuu entisestään.

Seuraavalla kerralla keskitymme tarkemmin niihin toimenpiteisiin, joita yrityksissä tulisi tehdä varautuakseen AGI:n vaikutuksiin liiketoimintaan.

Lisää aiheesta