Cluely – huijaamista vai edistystä?

Viime päivinä vähän joka puolella on törmännyt Cluelyyn. Se on tekoälyavustaja, jonka luvataan auttavan käyttäjiä huijaamaan kaikessa. Tämä on osittain huomiota herättävää markkinointia ja osittain keskenkasvuista uhoa. Kyseessä on tietokoneelle asennettava (tällä hetkellä saatavilla ainoastaan Macille), näkymättömäksi kuvattu sovellus, joka näkee käyttäjän näytön ja kuulee äänen vaikkapa videopalaverissa ja pystyy antamaan reaaliajassa tekoälyn tuottamia vastauksia ja ehdotuksia käyttäjälle.

Yrityksen mukaan Cluelyä ei voi havaita edes ruudunjaossa. Käyttäjä voi huomaamattomasti hyödyntää tekoälyä esimerkiksi työhaastattelun tai kokeen aikana. Cluelyn perustajat ovat kaksi Columbian yliopiston opiskelijaa Chungin “Roy” Lee ja Neel Shanmugam, joista ensimmäinen potkittiin ulos yliopistosta huijaamisen johdosta. Shanmugam jätti opinnot kesken perustaessaan Cluelyä.

”Haluamme huijata kaikessa”

Cluelyn sivuilla on julkaistu heidän oma manifesti, jossa ilmaistaan mahdollisimman yksiselitteisesti: ”We want to cheat on everything.” Tekoälyavustajan luojat rohkaisevat käyttämään tekoälyn suorituskykyä kaikilla elämänalueilla. Ei ole väliä pidetäänkö sitä vilppinä, huijaamisen tai lunttaamisena. Leen ja Shanmugamin mukaan käyttäjän ei tarvitse enää koskaan ajatella yksin.

Onko Cluely pelkkää huijaamiseen rohkaisevaa kypsymätöntä kapinaa? Osittain se on sitäkin, mutta toisaalta vielä jokin aika sitten taskulaskimet, oikoluku tai Google-haku katsottiin huijaamiseksi. Nykyään päässälasku on harvinaista, oikolukua käyttävät kaikki ja ilman Google-hakua ei tulisi toimeen. Uusi teknologia herättää aina aluksi paniikkia (paikoitellen oikeutetusti), mutta myöhemmin siitä tulee uusi normaali. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä mahdollisimman luontevasti.

Cluelyn maailmanvalloitus alkoi rytinällä alle viikko sitten yllä olevan videon muodossa. Siinä Chungin “Roy” Lee demonstroi Cluelyn käyttöä deittitilanteessa. Älylaseilla varustettu Lee analysoi deittikumppanin puhetta ja tekoäly antaa hänelle neuvoja reaaliajassa. Kieliposkessa tehty video kuitenkin on ehtinyt närkästyttää monia. Siinä tulee ilmi nykyaikaisen teknologian kyllästämien nuorten miesten suhtautuminen naisiin. Videon ansioksi on mainittava (nyt tulee spoileri!), että treffit eivät pääty hyvin.

Tuleeko huijaamisesta uusi normaali?

Mutta Cluely ei ole ongelmaton ja se on myös samalla merkki laajemmasta ilmiöstä, jonka kanssa meidän tulee oppia elämään tulevina vuosina. Ymmärrettävästi yrityksen aggressiivinen ”huijaus on hyvästä” -asenne on kohdannut laajaa arvostelua asiantuntijoilta, kasvatusalan edustajilta ja teknologiaväeltä. Kriitikoiden mukaan tällainen työkalu murentaa luottamusta ammatillisissa ja akateemisissa yhteyksissä. Työhaastattelussa tai kokeessa menestyminen tulisi perustua henkilön omaan osaamiseen ja rehellisyyteen.

Mutta taas myyntityössä tekoälyavustajan käyttäminen ei välttämättä ole enää niin kyseenalaista. Samoin ammattilaisten käytössä tekoälyavustaja kykenee toimimaan erittäin hyvänä ”vipuvartena”, jolla saadaan nopeammin ja tehokkaammin tuloksia aikaiseksi. Toisin sanoen, lääkäriksi opiskelevan ei tulisi käyttää tekoälyä huijatakseen kokeissa, mutta valmistuneen lääkärin apuna tekoälyn käyttö ei voi mitenkään olla tuomittavaa. Lääkäri kuitenkin tekee lopulliset päätökset ammattitaitonsa perusteella ja kantaa kaiken vastuun.

Nihilististä hölynpölyä?

Teknologiaetiikan professori Ariel Guersenzvaig kutsui LinkedInissä Cluelyn manifestiä “puhtaaksi sovelletuksi ihmisvihaksi ja nihilistiseksi hölynpölyksi”.​ Ehkä vähän kärkäs mielipide kärkkääseen provokaatioon, mutta kritiikissä on oma puolensa totta. Oppiminen vaatii ponnisteluja ja rehellistä työtä. Mutkien oikominen tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Valitettavasti liian helposti saavutettu meriitti voi johtaa hyvin dramaattisiin lopputuloksiin.

Tekoälyn käytön yleistyessä on alettu puhua sen integriteettikriisistä. Mullistavien innovaatioiden huumassa rehellisyys ja etiikka tuppaavat jäämään jalkoihin. Onko startup-kulttuuri valmis rahoittamaan mitä tahansa, mikä lupaa kasvua, vaikka se tarkoittaisi perustavanlaatuisesti luottamuksen murentumista? Cluelykin on saanut miljoonainvestoinnit, koska se on jännittävä sijoituskohde. Mutta kenelle lankeaa vastuu, kun teknologia mahdollistaa ennennäkemättömän vilpin? Onko vika työkalussa vai käyttäjän moraalissa? Vai onko ongelman juuri kenties järjestelmissä, joita koetaan tarpeelliseksi ”hakkeroida” huijauksen keinoin?

Tekoälyn etiikka

Haluan kuitenkin nähdä Cluelyn tapauksessa jotain hyvää. Tällaisten tapausten johdosta on ryhdytty puhumaan tekoälyn käytön eettisyydestä. Cluely on antanut selkeät kasvot vilpin lisääntymiselle niin työelämässä kuin opiskelussa. On entistä vaikeampi sivuttaa vaatimukset eettisille pelisäännöille. Tämä ei varmasti ollut Cluelyn perustajien mielessä yritystään perustettaessa.

Viimeisten vuosien aikana on ehkä liikaakin keskitytty puhumaan tekoälyn tuomista eduista ja positiivisista käyttötarkoituksista. Cluelyn myötä puheenaiheeksi ovat nousseet väärinkäyttö ja moraalinen riskienhallinta. Kuinka estää tekoälyä rapauttamasta luottamusta yhteiskunnassa – opetusjärjestelmissä, rekrytoinnissa tai vaikka deittailussa. Tekoälyyn on tuotava ”vastuullisuus by design”. Mikäli kehittäjät eivät aseta itse rajoja, niin rajat on asetettava ulkoapäin. Ja tätä erityisesti yhdysvaltalainen teknologiateollisuus on vastustanut viimeiseen saakka. Cluely osoittaa, että heidän harjoittamassa itseregulaatiossa on valtavia valuvikoja.

Cluelystä on muodostunut alle kuukaudessa stressitesti, johon tullaan viittaamaan tekoälyn eettisistä pelisäännöistä puhuttaessa. Se on herättänyt laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa ja teknologiapiireissä. Cluelyn motto “We want to cheat on everything” on tahallisen kärjistetty, mutta sen nostattama kohu on kiihdyttänyt keskustelua tekoälyn roolista yhteiskunnassa – niin hyvässä kuin pahassa. Teknologia ja sen käyttö eivät ole koskaan arvovapaita: ne voivat haastaa vakiintuneet normit ja yhteiskunnan tehtävä on vastata tähän haasteeseen joko sopeutumalla, rajaamalla tai säätelemällä.