Työssäni minulla on kunnia tavata lukuisia yrittäjiä, joilla on hyvin kirjava tausta tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnan tukena. Monelle tekoäly on vielä tuntematon asia. Suurin haaste on ymmärtää, mistä sen käyttö kannattaisi aloittaa. Yritän tässä kirjoituksessa avata omia ajatuksiani aloittamisesta ja toivon niiden auttavan näiden ongelmien kanssa kamppailevia pääsemään eteenpäin.

Tekoälysovellukset liiketoiminnassa

Yksi merkittävimmistä tavoista hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa, on prosessien automatisointi. Siksi kannattaakin pohtia toistuvia ja aikaa vieviä tehtäviä, kuten laskutusta, asiakaspalvelua ja varastoinninhallintaa. Miten näitä toimintoja voisi automatisoida tekoälyn avulla? Tämä vapauttaa resursseja niihin toimintoihin, joita ei voida automatisoida. Tällaisia toimintoja ovat strateginen ajattelu ja luova työ. Esimerkiksi tekoälypohjaiset chatbotit voivat käsitellä asiakaskyselyjä reaaliaikaisesti ja tarjota vastauksia nopeasti ja samalla parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Markkinoinnissa tekoäly mahdollistaa personalisoidummat ja kohdennetummat viestit. Asiakaskäyttäytymisen analysoinnin pohjalta tekoälyn avulla voidaan luoda räätälöidympiä kampanjoita, jotka resonoivat paremmin kohdeyleisön kanssa. Tämä johtaa korkeampiin konversiolukuihin ja kasvattaa asiakasuskollisuutta.

Marketing Artificial Intelligence Institute sivulla on hieno esimerkki pienestä markkinointitoimistosta Agency Pure, joka otti käyttöön rasa.io -palvelun. Palvelu analysoi jokaisen vastaanottajan aikaisemmat kiinnostuksen kohteet uutiskirjeiden klikkauksien perusteella ja kokoaa sen pohjalta räätälöidyn uutiskirjeen automaattisesti jokaiselle vastaanottajalle erikseen. Avaamis- ja klikkausprosenteja kyettiin näin kasvattamaan merkittävästi.

Datan analysointi on toinen alue, jossa tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Sen avulla kyetään käsittelemään suuria määriä dataa nopeasti ja tarkasti. Tekoälyn avulla trendien tunnistamisesta ja ennusteiden tekemisestä tulee helpompaa. Päätös tekeminen helpottuu, kun niiden tukena voidaan käyttää käsiteltyä dataa.

Haasteet ja huomioitavat seikat

Tekoälyn käyttöönotossa ei ole kyse pelkästään teknologiasta. Se vaatii myös muutoksia organisaatiokulttuurissa ja toimintatavoissa. On tärkeää määritellä tavoitteet ja tunnistaa ne liiketoiminnan alueet, joilla tekoälyn hyödyntäminen tuottaa eniten tuloksia. Kannattaa aloittaa pienellä pilottiprojektilla, joka keskittyy yhteen asiaan. Ei kannata lähteä haalimaan heti alussa liian isoa palaa lautaselle. Pienimuotoisella projektilla voidaan helpoiten testata tekoälyn soveltuvuutta ennen laajempaa käyttöönottoa. Näin yritys voi oppia ja sopeutua ilman suuria alkuinvestointeja.

Helppo tapa aloittaa tekoälyn hyödyntäminen on esimerkiksi chatbotin käyttö asiakaspalvelussa. Chatbotilla voidaan korvata lukuisat toistuvat kyselyt aukioloajoista, hintatiedoista tai ajanvarauksesta. Ilmaisia kokeilujaksoja tarjoavat mm.

• Google Dialogflow
• Hubspot
• Tidio
• Chatfuel
• Manychat

Kaikki nämä alustat eivät valitettavasti tue suomen kieltä suoraan, mutta dokumentaatioon tutustumalla ne saadaan tukemaan myös suomea. Tärkeintä on opetella miten chatbotin saa vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin, tarjoamaan hyödyllisiä linkkejä ja ohjaamaan asiakas tarvittaessa oikealle henkilölle. Kun chatbot on asennettu halutulle sivulle tai sosiaalisen median alustalle, niin tulosten seuraaminen on tehty helpoksi analytiikan avulla. Jos tulokset eivät ole vakuuttavia, niin chatbotin toimintaa voidaan säätää paremmaksi. Myös negatiivinen tulos on hyödyllistä, koska tuolloin tietää, ettei tekoälyä kannata kokeillulle liiketoiminnan alueelle soveltaa. Pieni pilottiprojekti ilmaisen kokeilujakson aikana on helppoa ja riskittömämpää kuin sitoutua maksulliseen palveluun pitkäksi aikaa.

Tekoälyn käyttöönottoon liittyy myös haasteita ja riskejä, joista on hyvä olla tietoinen. Yksityisyyden suoja ja tietoturva ovat keskeisiä huolenaiheita aivan samalla tavalla kuin kaikissa IT-projekteissa. On välttämätöntä varmistaa, että tietojen kerääminen ja käyttö tapahtuvat eettisesti ja lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tekoälyjärjestelmät voivat tuottaa vinoutuneita tuloksia, jotka johtavat epäjohdonmukaisiin tai syrjiviin päätöksiin.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa tekoälyn onnistuneessa hyödyntämisessä. Yrittäjien tulisi panostaa sekä itsensä että henkilökuntansa kouluttamiseen, jotta ymmärretään tekoälyn suomat mahdollisuudet ja sitä osataan soveltaa työssä mahdollisimman tehokkaasti. Mitään tekoälyn asiantuntijoita ei tarvitse olla, vaan riittävä ymmärrys perusperiaatteista ja soveltamisesta käytännössä riittää.

Vinkit aloittamiseen

Olen koonnut tähän loppuun omat vinkkini tekoälyn hyödyntämisen aloittamiseen. Toivottavasti ne auttavat ottamaan ensimmäiset askeleet hyvin mielenkiintoisella ja tuloksekkaalla matkalla.

Yhdistä tekoäly ihmisen asiantuntemukseen

Tekoäly on työkalu. Se tehostaa tekemistä, mutta ei korvaa inhimillistä harkintaa. Parhaat tulokset saadaan aikaiseksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöllä. Esimerkiksi sisältöä luotaessa tekoälyn tuottama tulos on alkupiste, josta muokkaamalla kannattaa muodostaa lopullinen sisältö. Analyysiä tehtäessä tekoälyn tuottama löytö kannattaa aina tarkistaa ja pohtia onko se liiketoiminnan kannalta järkevä. Tekoälyä hyödyntämällä vähennetään rutiinityötä, jotta ihminen voi keskittyä strategisiin tehtäviin. Ihmisen tulee aina pysyä kuskina, joka päättää, mitkä tekoälyn tuottamista ehdotuksista otetaan käyttöön

Opiskele ja osallistu

Varmista, että ymmärrät miksi ja miten tekoälyä käytetään. Pidä myös huoli, että tiimisi on ajan tasalla tekoälyn käytössä. Kulttuurin muutos on usein isompi haaste kuin teknologia. Yrityksessä, jossa on useampi työntekijä, kannattaa nimetä ”tekoälyvastaava”, joka on perehtynyt syvemmin tekoälytyökaluihin ja osaa neuvoa toisia siinä. Samalla on hyvä keskustella eettisistä pelisäännöistä – esimerkiksi, mitä tietoa syötetään julkisiin AI-palveluihin ja mikä pidetään luottamuksellisena.

Vaikutuksen mittaaminen

Seuraa, miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa liiketoiminnan tavoitteisiin. Analysoi tuloksia säännöllisesti. Jos esimerkiksi chatbot on otettu käyttöön, niin seuraa vähenevätkö tukipuhelujen määrät tai nopeutuuko vastausajat. Sisällönhallinnan automatisointia voidaan mitata some-näkyvyyden paranemisella. Tämä edellyttää numerotiedon ja laadullisen palautteen keräämistä ja arviointia kannattaako käyttöä laajentaa.

Muista arvioinnin ohella, että tekoälyn käyttöönotto on iteratiivinen prosessi – kokeile, opi ja paranna jatkuvasti. Vältä ylilyöviä odotuksia: hypetetyinkään työkalu ei aina ole paras juuri omiin tarpeisiisi, joten etene realistisin odotuksin

Huomioi vastuullisuus ja läpinäkyvyys

Kerro asiakkaille avoimesti, jos tekoälyä on käytetty osana palvelua tai sisällön tuotantoa. Ei ole mikään häpeä mainita verkkosivuilla: ”Käytämme tekoälytyökaluja apuna asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa.” Tämä lisää luottamusta.

Huolehdi myös tietosuojasta. Jos syötät asiakasdataa ulkopuoliseen AI-työkaluun, niin varmista että palvelu on luotettava ja GDPR-yhteensopiva. Pienyrityksillä on tässä etunaan ketteryys. Ne pystyvät nopeasti reagoimaan mahdollisiin eettisiin haasteisiin ja säätämään käytäntöjä tarvittaessa. Vastuullinen tekoälyn käyttö vahvistaa yrityksen mainetta.

Verkostoidu ja opi muilta

Tekoälytyökalut ja niiden hyödyntäminen kehittyvät jatkuvasti. Kannattaa pysyä ajan tasalla. Tämä ei tarkoita päivittäistä alan seuraamista, mutta on hyvä olla tietoinen alalla tapahtuvista edistyksistä.

Paikalliset yrittäjätilaisuudet ja webinaarit, joissa käsitellään digitalisaatiota ja tekoälyä, ovat erinomaisia tilaisuuksia syventää tietämystä ja samalla verkostoitua samojen haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa työskentelevien kollegojen parissa. Yhdessä oppiminen on tehokkain tie löytää parhaita ratkaisuja. Jatkuva oppiminen on osa tekoälypeliä. Kaikkea ei tarvitse oppia heti, vaan ottaa pieniä askelia kohti kypsempää toteuttamista.

Lisää aiheesta

Suomen Yrittäjät & Elisa -kysely (2024): Uutisartikkeli pk-yritysten tekoälyn käytöstä ja haasteista. Kyselyn mukaan 60 % pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei hyödynnä lainkaan tekoälyä, ja 44 % mainitsee syyksi osaamisen puutteen​. Tekoälyä hyödyntävissä yrityksissä keskeisimmät hyödyt ovat työn tehostuminen ja ajansäästö; yleisimpiä käyttökohteita ovat mm. käännöstyö, ideointi, markkinointi ja tuotekehitys (ChatGPT on ylivoimaisesti tunnetuin työkalu)​.

eSignals – Generatiivinen tekoäly pk-yrityksissä (2024): Haaga-Helian asiantuntija-artikkeli “Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet ja sudenkuopat pk-yritysten näkökulmasta”. Artikkelissa käsitellään generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä ja haasteita pk-yrityksille. Mukana on tutkimustietoa AI:n käytön yleisyydestä (esim. vain 38 % pienyritysten omistajista oli kokeillut generatiivista AI:ta, kun vastaava luku suuryrityksissä Pohjoismaissa oli 77 %) sekä varoitetaan yliodotusten vaaroista. Artikkeli tarjoaa myös konkreettisia neuvoja, kuten kehotteiden kirjoittamisen taidon tärkeyden korostamisen pienille organisaatioille.

Schwaeke et al. – The New Normal: The status quo of AI adoption in SMEs (2024): Kansainvälinen tutkimuskooste (Journal of Small Business Management) AI:n käyttöönotosta pk-yrityksissä. Kirjoittajat kävivät läpi 106 vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta. Yksi keskeinen löydös on, että pk-yrityksissä suuria haasteita ovat muutoshallinta ja organisaatiokulttuurin kehittäminen tekoälyn käyttöönoton yhteydessä. Tutkimus jäsentää AI:n omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä kahdeksaan luokkaan, mikä tarjoaa holistisen kehyksen ymmärtää, miten tekoäly saadaan onnistuneesti osaksi liiketoimintaa pk-sektorilla.

USC4AM – Fostering AI Adoption in SMEs: Key Insights and a Path Forward (2023): Yhdysvaltalainen raportti, joka keskittyy tekoälyn käyttöönottoon erityisesti valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Raportissa korostetaan tekoälyn tuomaa potentiaalia tehokkuuden ja laadun parantamisessa, mutta tuodaan esiin myös pk-yritysten kohtaamat rajoitteet. Erityisesti nostetaan esille osaamiskuilu: monilla työntekijöillä ei vielä ole riittäviä valmiuksia tekoälyn hyödyntämiseen, mikä edellyttää panostuksia uudelleenkoulutukseen ja osaamisen päivittämiseen​. Raportissa viitataan myös resurssihaasteisiin – pienillä yrityksillä voi olla rajallisesti aikaa, rahaa ja dataa tekoälyprojektien toteuttamiseen – sekä painotetaan helppokäyttöisten no-code-työkalujen merkitystä kynnyksen madaltamisessa.