Viekö tekoäly työt?

Tekoäly on tullut työpaikoillemme – pitäisikö sinun olla huolissasi työsi puolesta? Aikaisemmin yleistynyt automaatioteknologia (kuten teollisuusrobotit) kosketti valmistavaa teollisuutta ja rutiininomaisia tehtäviä. Generatiivisen tekoälyn yleistymisen myötä vaikutukset näkyvät tällä hetkellä erityisesti toimisto- ja asiantuntijatyössä.

Nämä muutokset nostavat monella huolen työn tulevaisuudesta. Mitä jos työni ulkoistetaan tekoälylle? Ja nämä huolet eivät ole turhia. Verkkokauppa sovellus Shopifyn toimitusjohtaja Tobi Lütke on antanut ohjeistuksen, jonka mukaan yrityksen kaikki uudet rekrytoinnit tulee perustella sillä, että työtä ei voi tekoäly tehdä.

Yhdysvalloissa on jo nyt nähtävissä, että juuri valmistuneilla opiskelijoilla on poikkeuksellisen vaikeaa löytää ensimmäistä työpaikkaa. Keskeiseksi syyksi arvellaan juuri tekoälyn yleistymistä työssä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 20–40 % työntekijöistä käyttää jo tekoälyä työssään, ja enimmillään 40 % yrityksistä on ottanut tekoälyä käyttöön toiminnassaan.

Uudet taidot käyttöön nopeasti

Muutos työelämässä on ollut valtavan nopeaa. OpenAI julkaisi ChatGPT:n marraskuussa 2022 ja nyt alle kolmessa vuodessa generatiivinen tekoäly on melkein jokaisella työpaikalla käytössä. Tämä on samalla merkinnyt uusien taitojen opettelemista kiihtyvällä tahdilla. Ei siis ole ihme, että joitakin vauhti on huimannut.

Yleisesti voidaan todeta, että rutiininomaiset, toistuvat ja helposti säännönmukaistettavat tehtävät ovat olleet automaation ensisijaisia kohteita. Generatiivinen tekoäly laajentaa tätä automaation piiria huomattavasti. Tekoäly kykenee toimittamaan kognitiivista työtä, kuten tekstin ja datan käsittelyä, analysointia ja sisällöntuotantoa. Erityisen suuri vaikutus generatiivisella tekoälyllä arvioidaan olevan tietotyöhön, jossa on paljon digitaalista ja informaatioperustaista työtä. Suomessakin on jo huomattu, että entinen kasvuala ohjelmointi on kohdannut suuria haasteita tekoälyn yleistymisen myötä.

Tekoälyn yleistyminen on kääntänyt perinteisen riskijaon osittain päälaelleen. Aiemmin teknologian ajateltiin uhkaavan ensisijaisesti matalapalkkaisia, matalan taitotason töitä. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että myös korkeasti koulutetut asiantuntijatyöt altistuvat automaatiolle. Tämä johtuu siitä, että monissa asiantuntija-ammateissa suuri osa työajasta kuluu tiedon prosessointiin – juuri siihen työhön, jossa tekoäly on erittäin vahva.

Ammattirakenteet murroksessa

Teknologian vaikutus on globaalia, mutta kaikkein digitalisoituneimmat yhteiskunnat kokevat suurimman murroksen ammattirakenteessa. Muutosherkimpiä ammatteja ovat tietotyötehtävät ja strukturoitu toimistotyö. Muutossuojaisimpia ovat monipuolista ihmistaitoa vaativat, fyysiset ja sosiaaliset työt.

Generatiivinen tekoäly on laajentanut automaation piiriä siten, että hyvin koulutetut asiantuntijat joutuvat nyt pohtimaan työnsä ainutlaatuisia arvoja – missä ihminen on parempi kuin tekoäly, ja miten tekoälystä voi tulla apuri eikä uhka. Tämä työn murros ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki altis työ katoaisi.

Keskeinen kysymys monen mielessä on, mihin suuntaan työllisyys kehittyy? Syntyykö uusia tehtäviä sitä mukaa, kun tekoäly korvaa ihmistyön? Aiemmat teknologiset vallankumoukset (höyrykone, sähkö, tietokoneet, internet) ovat lyhyellä aikavälillä hävittäneet joitakin ammatteja, mutta pitkällä aikavälillä luoneet enemmän työpaikkoja kuin tuhoneet. Tapahtuuko sama tekoälyn kohdalla?

Goldman Sachsin tutkimuksessa keväällä 2023 arvioitiiin, että generatiivinen tekoäly voisi altistaa jopa 300 miljoonaa kokopäivätyöntekijää automaatiolle. Tämä luku vastaisi noin neljäsosaa länsimaisista työpaikoista.

Samanlaisiin lukuihin päädyttiin Maailman talousforumin (WEF) tutkimuksessa, jonka mukaan 83 miljoonaa työpaikkaa saattaa hävitä ja noin 69 miljoonaa uutta työpaikkaa syntyä. Tämä merkitsee siis 14 miljoonan työpaikan vähennystä. Toisin sanoen merkittävä joukko ihmisiä joutuu vaihtamaan alaa tai tehtävää, vaikka kokonaispudotus työpaikkojen määrässä ei olisi valtavan jyrkkä.

Optismistisemmat näkemykset korostavat, että kyseessä tulee olemaan enemmänkin työn uudelleen muotoutuminen. McKinseyn vuoden 2023 arvion mukaan Yhdysvalloissa jopa 30% nykyisistä työtunneista voitaisiin vuoteen 2030 mennessä automatisoida. Tämä ei suoraan johda työn vähenemiseen, vaan uudelleen organisointiin. Tekoälystä tulee tällöin työkalupakkiin kuuluva apuri – esimerkiksi insinööri voi AI:n avulla tehdä suunnittelutyötä nopeammin, tai lakimies voi tekoälyn avulla käydä läpi lakipykäliä ja ennakkotapauksia tehokkaammin.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Työn murrokset tulevat heijastumaan laajasti yhteiskuntaan. Työ ei ole pelkkä keino ansaita elantoa, vaan sillä on merkitystä ihmisten identiteetille ja yhteiskunnalliselle asemalle. Työpaikkojen katoaminen tietyiltä ryhmiltä tai alueilta voi kärjistää eriarvoisuutta ja aiheuttaa sosiaalisia jännitteitä. Kuka tästä hyötyy? Kuka jää jälkeen? Miten varmistamme, ettei kokonaisia väestöryhmiä syrjäydy työmarkkinoilta?

Ne yritykset ja sijoittajat, jotka omistavat tekoälyteknologiaa tai osaavat hyödyntää sitä, saavat suuren tuottavuusloikan – tämä hyöty voi kasaantua pääomalle ja korkeasti koulutetuille asiantuntijoille. Samaan aikaan matalamman koulutustason työntekijät, joiden työpanosta ei tarvita yhtä paljon kuin ennen, voivat kohdata palkkojen laskupaineita tai työttömyyttä.

Kuilu osaajayhteiskunnan ja syrjäytyvien välillä voi kasvaa entisestään. Korkeasti koulutetut tai teknologiaorientoituneet työntekijät pystyvät todennäköisesti mukautumaan AI:n tuomaan muutokseen paremmin. Sitä vastoin työntekijät, joilla ei ole riittäviä perustaitoja tai mahdollisuutta kouluttautua uudelleen, ovat vaarassa jäädä pitkäaikaistyöttömiksi. Tämä olisi paitsi inhimillinen tragedia myös taloudellinen haaste, koska suuri työttömyys kuormittaisi sosiaaliturvaa ja heikentäisi kulutuskysyntää.

Robottivero?

Jos tekoäly syrjäyttää merkittävän osan työntekijöistä, yhteiskunnan on vastattava työttömyyden haasteeseen. Herää kysymys, ovatko perinteiset työttömyysturvamekanismit riittäviä uudenlaisessa tilanteessa. On ryhdytty puhumaan universaalista perustulosta (UBI – Universal Basic Income). Jos tekoälyn hyödyntäminen luo valtavasti vaurautta mutta työllistää vähän ihmisiä, niin verotuksen kautta kerätty rahasto voisi maksaa kaikille perustuloa. Valitettavasti kokeilut perustulosta eivät ole olleet kovin rohkaisevia.

Toinen noussut ajatus on eräänlainen “robottivero”. Jos yritys korvaa ihmiset roboteilla tai tekoälyllä, se voisi maksaa erityistä veroa, jolla rahoitettaisiin uudelleenkoulutusta tai perustuloa. Kun yritykset maksavat nyt työntekijöille palkkaa ja muita kuluja (joilla maksetaan mm. sosiaaliturvaa), mutta robotista tai tekoälystä ei vastaavia kuluja yrityksille muodostu.

Käytännössä tämän toteutus olisi hankalaa. Ehdotukset robottiverosta ovat epämääräisiä. Myös yritykset vastustavat tällaista veroa, koska se hidastaisi innovaatioita. Samoin veron asettaminen globaalisti kaikkialla on vaikea tai jopa mahdotonta toteuttaa.

Ihmisille ja organisaatioille kuitenkin on tärkeää, että luottamus yhteiskuntaan säilyy. Se tulee koetukselle, jos suuri osa ihmisistä kokee jäävänsä kehityksen jalkoihin. Siksi ennaltaehkäisevät toimet – koulutus, turvaverkot, reilu tulonjako – ovat demokratian ja yhteiskuntarauhan kannalta olennaisia. Jos tekoälyn tuomat hyödyt jaetaan oikein, niin se voi oikeasti parantaa kaikkien elmänlaatua.

Lopuksi

Tekoälyn vaikutus työelämään on monisyinen. Teknologia on siinä pisteessä, että se muuttaa lähes kaikkien alojen työnkuvaa jollain tavalla. Olemme siirtymässä maailmaan, jossa ihminen ja tekoäly työskentelevät rinnakkain. Joillakin sektoreilla ihmistyön tarve vähenee merkittävästi, toisilla tekoäly on vain apuväline.

Olemme vielä varhaisessa vaiheessa ymmärtämässä tekoälyn pitkäaikaisia vaiktuksia työelämään. Todelliset vaiktukset toteutuvat vasta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Siksi tilannearviointia tulisi tehdä jatkuvasti: päätöksentekijöiden on seurattava kehitystä, tehtävä tarvittaessa korjausliikkeitä politiikkaan ja päivitettävä strategioita uuden tiedon valossa. Tekoälyn vaikutus työllisyyteen on inhimillinen valinta. Teknologiaa ja yhteiskuntaa on kehitettävä rinnakkain, jotta lopputuloksena on parempi työelämä kaikille.

Lisää aiheesta

• Demirci, O. ym. (2024). Research: How Gen AI Is Already Impacting the Labor Market. Harvard Business Review
• Crane, L. ym. (2025). Measuring AI Uptake in the Workplace. Federal Reserve, FEDS
• Milmo, D. (2024). AI will affect 40% of jobs and probably worsen inequality, says IMF head. The Guardian
• Tamayo, J. ym. (2023). Reskilling in the Age of AI. Harvard Business Review
• McKinsey Global Institute (2023). Generative AI and the future of work in America.
• Goldman Sachs (2023). Generative AI could raise global GDP by 7%. Goldman Sachs Research Report
• Georgieva, K. (2023). Crisis Amplifier? How to Prevent AI from Worsening the Next Economic Downturn. IMF